Kissojen sairauksia ovat mm. hengitysteiden tulehdukset, ihon sieni-infektiot, sisäloiset ja ulkoloiset, kilpirauhasen liikatoiminta.
Hengitysteiden tulehdusten oireina ovat mm. kissan alakuloisuus, ruokahaluttomuus, kuume ja niiskutus. Myöhemmät oireet ovat mm. sierain- ja silmävuoto, silmän sidekalvon tulehdus ja joskus hengitysvaikeudet ja yskä. Yleisimpiä infektioiden aiheuttajia ovat herpesvirus, kalikivirus ja Chlamydia psittaci -bakteeri. Hengitystieinfektiot leviävät herkästi. Virustartuntaan ei ole varsinaista lääkehoitoa, tukihoitona oireita pyritään lievittämään. Bakteeritartuntoihin käytetään hoitona tetra- tai doksisykliiniantibioottia sekä suun kautta että paikallisesti silmiin neljän viikon ajan. Perheen kaikki kissat on hoidettava samanaikaisesti.
Ihon sieni-infektiota voidaan epäillä mikäli kissan turkissa voidaan havaita läiskittäistä karvattomuutta, katkenneita karvoja, hilseilyä, punoitusta, pyöreitä ja reunoilta punoittavia ihovaurioalueita ja leuan aknea. Ihomuutokset ovat usein pään alueella. Kissa voi olla myös oireeton, mutta kantaa silti tartuntaa useiden kuukausien ajan, Kissa saa tartunnan suoraan toisesta kissasta tai sienen saastuttamasta ympäristöstä. Sieni-infektion hoito on hankalaa ja aikaa vievää. Hoidon tulee kohdistua potilaaseen, talouden muihin eläimiin sekä kissan kotiympäristöön. Kissaa hoidetaan eläinlääkärin määräämällä paikallishoidolla ja suun kautta annettavalla lääkkeellä. Sairas eläin tulisi eristää muista ja eläimen turkki olisi hyvä ajella lyhyeksi. Ympäristön puhdistaminen on erittäin tärkeä osa hoitoa.
Kissan tavallisimmat sisäloiset ovat suolinkainen ja heisimato. Pikkupennulle loistartunta voi olla hengenvaarallinen ja oireita ovat yleinen huonokuntoisuus, pömppövatsaisuus, ripuli, ummetus, oksentelu, yskä ja laihtuminen. Täysikasvuisilla kissoilla tartunta on useimmiten oireeton, mutta se saattaa aiheuttaa laihtumista, oksentelua, ripulia, huonoa karvapeitettä ja karvanlähtöä. Suolinkainen voi tarttua myös ihmiseen. Kissa tulee madottaa kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Sisäkissalle kerta vuodessa ja ulkokissalle ainakin kaksi kertaa vuodessa.
Ulkoloisia ovat mm. korvapunkki, sikaripunkit ja hilsepunkki. Korvapunkkia voidaan epäillä, kun kissa raapii jatkuvasti korviaan ja pitää päätä kallellaan, kissan korvissa on kahvinpurumaista jauhetta. Eläinlääkäriltä saatava lääkitys on tehokkaampaa kuin apteekista saatavat korvatipat. Sikaripunkit ovat harvinaisia mutta mahdollisia iho-oireiden aiheuttajia, oireet vaihtelevat oireettomasta karvattomiin läiskiin ja voimakkaaseen kutinaan. Hoito on pitkäkestoinen. Hilsepunkit eivät yleensä aiheuta kissalle oireita, ihmiselle se saattaa aiheuttaa kutisevia näppylöitä iholle. hoitona käytetään reseptilääkkeitä.
Kilpirauhasen liikatoiminta on tyypillisesti vanhenevien kissojen sairaus. Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavan oireita ovat lisääntynyt ruokahalu, laihtuminen ja yliaktiivisuus, kissa voi juoda tavallista enemmän ja karvapeite on huonossa kunnossa. Kilpirauhasen liikatoiminta tarkoittaa sitä, että kilpirauhanen tuottaa liikaa kilpirauhashormonia. Taudin edetessä ruokahalu voi heikentyä ja kissa voi muuttua apeaksi. Liikatoiminta diagnosoidaan verinäytteen avulla. Hoitona käytetään yleensä lääkehoitoa.
Lähteet:
http://www.kissaliitto.fi/terveys/tarttuvat-taudit#yleist%c3%a4
http://www.elainlaakari.fi/klinikat/kissaklinikka/kissan-sairauksia-ja-tartuntatauteja/kilpirauhasen-liikatoiminta/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti